torstai 31. toukokuuta 2012

"Teidät on määrätty palvelukseen..." - VIESTIR I/13

Tänään on kuulemma tehty historiaa, kun Suomen Puolustusvoimain historian ensimmäinen diabeetikkonainen on saanut palvelukseenastumismääräyksen käteensä. No joo, en voi väittää vastaankaan, koska tuo palvelukseenastumismääräys on nyt siististi muovitaskussa omalla kirjoituspöydälläni (josta sen pian taltioin jonnekin löydettävään paikkaan).

Kuten aiemmin kerroin, diabeetikkojen valintatilaisuutta varten oli pyydetty saapumaan Kanta-Hämeen aluetoimistoon Hämeenlinnaan toukokuun 30. päivänä kello 13. Kanta-Hämeen aluetoimisto oli oikeastaan aika helppo löytää, vaikken ollut siellä aikaisemmin käynyt. Hämeenlinnassa olivat erinäiset siltaprojektit levällään, mutta pienen mutkittelun jälkeen saavuin toimistolle hyvissä ajoin kello 12:45.

Opasteet olivat hyvät ja löysin tieni pieneen auditorioon, jossa neljä muuta diabeetikkoa olivat jo odottelemassa. (Yksi tuli vielä myöhemmin.) Tilaisuus alkoi tasan kello 13 kutsuntaeversti L:n avauksella ja yllättäen oikeuksien, velvollisuuksien ynnä muun (eli vanhan) kertauksella. Jossain vaiheessa paikalle saapui myös Maavoimien ylilääkäri, lääkintäeversti L, joka myös piti pienen puheen. Paikalla oli myös SPOL-RUK:a parhaillaan suorittava kokelas M (diabeetikko niin ikään) kertomassa omista kokemuksistaan ja jakamassa vinkkejä, joista saattaa olla suurtakin hyötyä palveluksessa.

Ensimmäinen tarkastettava pääsi varsinaiseen tarkastukseen noin kello 14:05 - itse olin jo heti toisena. Aluksi todistettiin henkilöllisyys toimistosihteerille, joka teki joitakin merkintöjä jokaisen kantakorttiin (jotka olivat saapuneet mikä mistäkin päin Suomea). Tämän jälkeen mentiin yksitellen haastatteluhuoneeseen, jossa dosentti S ja erikoissairaanhoitaja R niin ikään haastattelivat jokaista näiden motiiveista, taustoista, lääkityksestä ja muusta tärkeästä mahdollisesti asiaan liittyvästä. Haastattelun perusteella dosentti S lähetti seuraavaan huoneeseen viestin, jossa hän ja hoitaja R joko suosittelivat tai eivät suositelleet tarkastettavan palveluskelpoisuusluokan muuttamista C:stä A:han.

Haastattelun jälkeen jokainen suuntasi siihen toiseen huoneeseen suljettujen ovien taakse tarkastuslautakunnan arvioivien katseiden alle. Pöydän takana istuivat kutsuntaeversti L, kutsuntamajuri T ja lääkintäeversti L, joiden eteen tarkastettava puolestaan asettui.

Oma haastatteluni sujui siten, että dosentti S ja hoitaja R kysyivät aluksi motiivejani ja syitäni varusmiespalvelukseen. Selitin lyhyesti ja sain vastaukseksi hyväksyvää hymistelyä. Tämän jälkeen dosentti S teki tarkempia kysymyksiä lääkityksestäni, liikunnan määrästäni ja näiden tasapainottamisesta. Sitten S ja R ylistivät hetken vahvuuttani juoksijana, jonka jälkeen yksimielisesti totesivat suosittelevansa palveluskelpoisuusluokkani ehdotonta nostoa. Hoitaja R antoi yhteystietonsa jatkokäyttöä varten.

Siirryin tarkastuslautakunnan huoneeseen. Ensin ajattelin että olenpas nyt sitten kuulusteltavana, mutta itse asiassa tunnelma oli varmaan positiivisin ja kannustavin mitä olen armeijahankkeeni varrella kohdannut. Kutsuntamajuri T kysyi jälleen motiivejani. Selitin ne jälleen, jonka jälkeen kävimme hetken hyvin mielenkiintoista keskustelua niistä ja jatkosta. Tämän jälkeen lääkintäeversti L kysyi tarkemmin lääkityksestäni ja etenkin pitkävaikutteisesta insuliinista ja sen annostuksesta eri tilanteissa. (Tässä vaiheessa tilaisuutta en ollut kuullut "nainen-diabetes-armeija-historiallista"-päivittelyä kuin vasta suunnilleen 20 kertaa.)

Upseerit olivat hetken hiljaa, jonka jälkeen majuri T kysyi missä erässä haluaisin astua palvelukseen. (Diabeetikoilla ei nimittäin ole rajoituksia erän suhteen, koska olemme kiintiöiden ulkopuolisia.) Vastasin tammikuu 2013. Tämä kirjattiin ylös ja eversti L tulosti jonkin paperin, jonka antoi majuri T:lle, joka puolestaan teki siihen merkintöjä lopulta lisäten oman allekirjoituksensa. Majuri T ilmoitti lukevansa nyt "tuomioni" ääneen:

"Petra Hämäläinen määrätään Suomen Puolustusvoimain kaikkien aikojen ensimmäisenä diabeetikkonaisena palvelukseen Riihimäen Viestirykmenttiin 7.1.2013. Hämeenlinnassa 30.5.2012. Onnittelut."

Sillä hetkellä, myönnettäköön, pärisin hiljaa mielessäni: "Määpäs olen A, määpäs olen A, MÄÄPÄS OLEN A!" Tarkastuslautakunta onnitteli ja toivotti onnea matkaan. Poistuin huoneesta ja suuntasin vielä kerran toimistosihteerin pakeille, jossa sain tilinumeroni esittämällä anottua valtiolta matkakorvaukset Hämeenlinnan reissustani (vaikka tulin omalla kyydillä, en julkisilla). Tämän jälkeen poistuin aluetoimistosta.


Näin se kuulkaa on ja tästä on hyvä jatkaa. Aion luultavasti kirjoittaa tähän blogiin noin yhden tilannepäivityksen kuukausittain ennen ensi tammikuuta, ellei muuta ihmeellistä ilmene.

Siihen asti... lepo.

Ps. Semi-iloinen uutinen: diabetes ei estä hakemasta ELSO-joukkoihin!

6 kommenttia:

  1. Onnea ihan tajuttomasti! Odotan innolla kuulevani kokemuksiasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Niitä kokemuksia ynnä muuta ilmaantuu tänne sitten aikanaan. :-)

      Poista
  2. Mosa hei.. Joko kirjottelit käsketysti tästä hakuprosessistasi? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei, rouva alikersantti, en vielä! Hyvä kun muistutitte... XD

      Poista
  3. Onnea matkaan :) Harvaa inttiblogia tässä vaiheessa kiinnostun seuraamaan (kun tj on jo reippaasti miinuksen puolella), mutta kirjoitat hyvin ja olethan hieman historiallisempi tapaus (hehe :D) niin ilmoittaudun lukijaksi

    t. res alik Ruoju :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, kiitos! Kiva kun kiinnostaa! :)

      Poista