Kaksi kuukautta. Aika on rullannut nopeasti. Viime vuonna suunnilleen tähän aikaan olin vasta tulostanut ne monet lomakkeet ja kaavakkeet jotka naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakemiseen vaaditaan täytettäviksi (ja jotka sainkin pari kertaa bumerangina takaisin). Se oli silloin ja nyt on nyt.
Riihimäki. En ole tietääkseni käynyt koko kaupungissa koskaan aikaisemmin, mutta varuskunta on kuulemma helppo löytää, koska se sijaitsee lähellä rautatieasemaa. Ne jutut mitä Viestirykmentistä liikkuu, ovat tähän mennessä olleet vähän mitä sattuu. Jos olisin ollut vapaa valitsemaan palveluspaikkani, Viestirykmentti ei välttämättä olisi kärkipäässä ainakaan kuulopuheiden perusteella. Isotädin mies on palvellut Riihimäellä (ikuisuus sitten) vapaaehtoisena 17-vuotiaana, mutta sitä aikaa ei aivan välttämättä kannata verrata tähän päivään. On vissiin aika paljon muuttunut sitten 60-luvun.
Nykyään Viestirykmentissä P-kausi vietetään joko Esikuntakomppaniassa tai 1. Viestikomppaniassa, jollei satu olemaan ELSO-esivalittu, jolloin sijoitutaan 2. Viestikomppaniaan. EK:a on näin yleisesti haukuttu aika kovinkin sanoin, mutta katsotaan nyt mitä tuleman pitää. Aluksi ainakin toivon 1. VK:aan, mutta ei kai sen lopulta kauheammin väliä ole minne laitetaan. E-kauden lopulliset kuviot selviävät kuitenkin vasta P-kauden jälkeen.
Ukki muistaa aina tasaisin väliajoin kertoa omien armeija-aikojensa alokasajan 12 kilometrin saunamarssista, jonka jälkeen jalat olivat kuulemma t-o-d-e-l-l-a muusina. En tiedä onko tarkoitus muistuttaa siitä että jalat voivat mennä muusiksi vai jostain muusta, mutta näin on kuulemma näreet. Piste.
Alokasinfoa sun muuta lappusta koskien tammikuun saapumiserää on viime tietojen perusteella alkanut tippumaan postista jo ainakin pohjoisen ja etenkin Kainuun suunnalla. Katsotaan milloin täällä. Täytyy varmaan kuitenkin soittaa Riihimäen suunnalle viimeistään ensi kuussa ja kysellä kuinka paljon insuliinia kannattaa varata mukaan näin aluksi ja onko muuta huomioitavaa. Valtio ilmeisesti tarjoaa niin verensokerimittarin kuin myös palvelussilmälasit allekirjoittaneen tapauksessa. Jännää.
STJ-60 ja ulkona tuulee.
Hoh, onpas mukava lukea vaihteeksi vähän särmempää settiä tulevasta palveluksesta. Viestirykmenttiä saatetaan mollata, mutta RUK:ssa tuli tavattua todella monta hyvää tyyppiä sieltäpäin. Ei pidä myöskään väheksyä viestiä aselajina, koska itsekin olen todennut viestijaoksen johtamisen ilmatorjunnan parhaiksi hommiksi. ;)
VastaaPoistaMitään ei kannata ottaa vakavasti, mutta hommat kannattaa aina hoitaa kunnolla. Tsemppiä ja AAMUJA. :D
-laksi
Hei kiitos! Mukava lukea välillä myös näin kannustavia viestejä, vaikka ei niitä negatiivisiakaan nyt loppujen lopuksi ihan kauheasti ole tullut.
PoistaViestirykmenttiä varten olen nyt orientoitunut, joten katsotaan mitä tuleman pitää. Tietysti sinne pitää mennä pilke silmäkulmassa, koska ei siitä muuten mitään tulisi. ;)