Tunnelmia naisten valintatilaisuudesta

11.4.2012, klo 8:45 @ Heikkilän kasarmi, Uittamo, Turku

Täytyy todeta, että vaikka olin paikalla vartti ennen tilaisuuden alkua, olin viimeisten saapujien joukossa. Ehkä jo erittäin hyvissä ajoin tuleminen saattaa kuvata paikalla olleiden naisten (n. 60!) motivaatiota, mutta voi olla että Varsinais-Suomen toiselta laidalta tuleminen vie oman vaadittavan aikansa, jonka kannalta ajan varaaminen matkaa varten on vain hyvä asia.

Aluksi piti ilmoittautua henkilöllisyystodistuksen kera, jonka jälkeen käskettiin noukkia itselleen Varusmies 2012 -kirjanen, ottaa lomake sekä kynä ja täyttää kysytyt tiedot ynnä muut ja täyttää auditorio järjestyksessä. Päivä alkoi tasan kello yhdeksän kapteenin karjaisulla (jonka sekä myöhempien karjaisujen tarkoitus oli kai pelästyttää "jyvät akanoista" :D).


Puheita ja ilmoitusasioita. "Tervetuloa, toivottavasti tiedätte minkä vuoksi olette tänne hakeutuneet ja mitä tulette kohtaamaan" jne. Katsottiin filmi, joka oli 6-9-12 (jota en kommentoi), jonka jälkeen kapteeni esitteli joukko-osastot noin suunnilleen ("Ja VIELÄKIN se Dragsvik vain on ja pysyy tuolla noin..."). Huomautettakoon, että joka välissä naisia koitettiin pelotella ja vähätellä, jotta paksuihin kalloihimme varmasti painuisivat asiat, kuten "Kaikki tytöt tahtovat Niinisaloon pikku nuudeleidensa kanssa...", "Joudutte sitten nukkumaan teltoissa ja vieläpä karvaisten miesten kanssa, tietäkää se..." ja "Jotkut ne luulevat armeijan olevan joku piknikki tai heppaleiri...". Omaan havaintokenttääni ei sattunut "hempukoita, picnic-retkeilijöitä tai muuten ulkoisesti kevytmielisiä" tapauksia, vaan kaikki luultavasti tiesivät minne ovat pyrkimässä, mutta ehkä kapteeni halusi vain varmistaa asian. Ken tietää.

Kapteenin jälkeen vuoronsa saivat Porin Prikaatin sosiaalikuraattori sekä naissotilaat, jotka kertoivat kokemuksistaan ja joilta kyselimme muun muassa käytännön asioista sekä muusta vastaavasta. Joukko-osastoja esiteltäessä muuten kerrottiin, että tämän vuoden toiseen erään on Varsinais-Suomen naisille annettu 10 kiintiöpaikkaa - joista 40 meistä kuulemma tulee tappelemaan. Jösses. No, kuitenkin: muut naiset tulevat saamaan kahden viikon sisällä palvelukseenastumiskirjeensä, jollei heissä havaittu "ratkaisevaa häikkää", joka estää palveluksen.

Pidettiin tauko, jonka jälkeen kapteeni komensi kaikki naiset aakkosjärjestyksessä istumaan. Olin aakkosissa toinen, mikä on jokseenkin yllättävää, mutta toinen kuitenkin. Jokainen sai oman henkilökohtaisen niin sanotun kantakirjana, joka tulee myöhemmin Puolustusvoimien arkistoon. Oma kantakirjani oli aika laiha, koska vapaaehtoishakemukseni seilaa tällä hetkellä muissa hoivissa jossain Mikkelin ja Hämeenlinnan suunnalla.

Auditorion rivit kolme ja neljä käskettiin sotilaskotiin lounaalle, kun taas ensimmäisen rivin kaksi ensimmäistä saivat lähteä aulaan täyspakkausta sovittamaan. Pääsinkin siis "sovittamoon" ensimmäisenä erään tutun kanssa. PorPr:n naissotilaat olivat tuoneet paikan päälle omat täpärinsä, jotka siis sillä kertaa koostuivat sirpaleliivistä, taisteluvyöstä, kypärästä ja kenttävarusterepusta. Puin varusteet, menin kyykkyyn, nousin ylös sekä kävelin portaat ylös ja alas. Lopuksi piti arvioida kokonaisuuden paino, joksi ilmoitin noin 25 kiloa. Oikea vastaus oli kuulemma "vähän päälle 30 kiloa" (ja kyllä, olen surkea arvioimaan). Ennen testiä itse asiassa pelkäsin mötin painavan peräti 40 kiloa ja loppujen lopuksi 30 kiloakin tuntui aika köykäiseltä (todellakin).

Täyspakkaustestin jälkeen päästiin yksi kerrallaan Porin Prikaatin lääkärin juttusille, jonka tehtävänä oli todeta hakijoiden terveydentila ja sen mukainen palveluskelpoisuusluokka. Totta kai se oli omalla kohdallani kantakirjaa myöten C, mutta Hämeenlinnassa tulen saamaan loistavat mahdollisuudet A:han. Lääkärin jälkeen vuorossa oli kapteenin haastattelu, jossa oletin myös leppoisan komentajakapteenin olevan läsnä, mutta tämä keskittyikin lähinnä aulassa parveiluun.

Kapteenille palautettiin niin oma kantakirja kuin aivan alussa jaettu lomake. Lomakkeessa sitten kysyttiin henkilötietojen lisäksi muun muassa omista syistä suorittaa asepalvelus, omista vahvuuksista jne, liikunnan tyypistä ja määrästä per viikko ja tuomioistuimen langettamista rangaistuksista. Oli myös kohta, jossa udeltiin millaiseen koulutukseen tähtää armeijassa (mieh, erik, aliups, ups), mutten ollut ympyröinyt mitään. Tästä seurasi kapteenin kysymys "Miksette ole valinnut ainotakaan koulutustasoa?", johon vastaus "Herra kapteeni, en voi vielä tässä vaiheessa toivoa enempää kuin sisäänottoa. Menen kuitenkin niin pitkälle kuin kyvyt ja taidot vievät." Periaatteessa varmaan nolo vastaus, mutta kun faktahan se...

Kapteenin vastaus "Teillä on hyvä asenne. Onnea matkaan." ja kädenpuristus valoivat kuitenkin jonkinasteista motivaatiota tulla hyväksytyksi Puolustusvoimiin ensimmäisenä naispuolisena diabeetikkona koskaan. Lopuksi todettiin, että asiani käsittely jatkuu Kanta-Hämeessä ensi kuussa. Lopuksi kävin vielä sotilaskodissa lounaalla, josta poistuin noin kello 12.

Tuoreimman tiedon mukaan diabeetikkojen valintatilaisuus, niin sanotut "toiset kutsunnat", pidetään Kanta-Hämeen aluetoimistolla Hämeenlinnassa 30.5.2012 klo 13 alkaen. Paikan päällä tulen saamaan joko hylkäyksen tai hyväksynnän aloittaa palvelus määrättynä ajankohtana, jonka toivon olevan 7.1.2013, eli erä I/13.

Kutsuntakirje

Tänään saapui kutsuntakirje (tarkemmin sanottuna valintatilaisuuskirje tms) ja olen siitä hyvin iloinen, koska yhdessä kohtaa jo luulin, ettei mokomaa koskaan tulisikaan. Joku mies varmaan ilahtuisi C-papereista, mutta tänään minä olen askeleen lähempänä haluamiani A-papereita.


Varsinais-Suomen vapaaehtoisten naisten valintatilaisuus pidetään keskiviikkona 11.4. klo 9 alkaen aluetoimistolla, joka sijaitsee Heikkilän kasarmilla Turussa. Olen käynyt Heikkilän kasarmilla joskus 90-luvulla setäni kertausharjoitusten yhteydessä, jolloin kasarmi vielä oli koulutuskäytössä. Toivottavasti osaan paikan päälle myös parin viikon kuluttua.

Valintapäivän ohjelma pitää sisällään avauksen, filmin (veikkaukset - check!), esitelmöintiosuuden (valintamenettely- ja perusteet, naisten oikeudet ja velvollisuudet, joukko-osastojen esittely sekä PorPr:n naisten kokemuksia ym.) sekä lounaan, joiden lisäksi tietenkin terveydentilan toteamisen(!!!) sekä haastattelun ja soveltuvuustestin.

Soveltuvuustesti on kuulemma täyspakkauksen kantoa viiden kilon paino ("ase") kaulassa portaita ylös ja alas siirtyen sekä kyykkyyn laskeutuen ja ylös nousten. Asia ei periaatteessa jännitä, koska olen aiemminkin kantanut montaa kymmentä kiloa pitkiä matkoja, paitsi että aion testata "täpäriä" silti jo kotona pakkaamalla rinkkaani 40 kiloa. (Vähän ylimääräistä ihan varmuuden vuoksi, vaikka täyspakkaus onkin vain n. 30-35 kiloa.)

Terveydentilan toteaminen jännittää jonkin verran diabeteksen takia, vaikka asian pitäisi olla hoidossa. Jos kaikki menee suunnitellusti, mitään muuta "vikaa" ei pitäisi löytyä ja minun pitäisi saada täytettäväkseni A-anomuslomake, jonka läpimenolle ei näyttäisi olevan esteitä. Haastattelussa pitäisi kaiketi kuvailla itseään ja kertoa syynsä armeijahalukkuudelleen - periaatteessa helppo homma, mutta katsotaan meneekö sönkötykseksi. :D

Erään tiedon mukaan naisten valintatilaisuus olisi todella kuiva ja puiseva päivä, minkä ehkä ymmärtää, koska naiset näin pääsääntöisesti ovat jo ottaneet monista asioista itse selvää etukäteen. Olen kuitenkin henkilökohtaisesti iloinen päästessäni osallistumaan tilaisuuteen kaiken koetun säädön jälkeen. Katsotaan, mitä tapahtuu.

Ps. Kirjeen aloitus "Teidät on hyväksytty..." aiheutti itsessäni ensilukemalla reaktion "OOX IHAN VARAMA SIT KANS??+". :-)

Näkyy muuten kutsunnoissa!

"Eversti NN, Kanta-Hämeen aluetoimisto, Puolustusvoimat - hyvää iltapäivää!"

Hyviä uutisia: tänään sain Hämeenlinnasta informoivan puhelinsoiton, jossa selostettiin tulevia tapahtumia. Ensi viikolla postilaatikkooni tulee tipahtamaan - tatatataa - naisten kutsuntakirje, jota paitsi luulin jääväni! Naisten kutsunnat järjestetään 11.4. Varsinais-Suomen aluetoimistolla (ilmeisesti, mutta en osaa sanoa enempää ennen kirjeen saapumista).

Aiemmin tällä viikolla suoraan Mikkeliin postittamani vapaaehtoishakemukseni on siis tuottanut tulosta - ja suhteellisen nopeasti. Mutta ei, Hämeenlinna ei tule jäämään väliin, vaan naisten kutsunnat vain tulevat tapahtumaan ennen diabeetikkojen valintatilaisuutta. Ilman kutsuntoja jäisi kuulematta monta mieltä kenties askarruttavaa asiaa ja muuta faktaa, plus että pääseehän siellä tutustumaan myös niihin muihin vapaaehtoiseen naisihmisiin.

Todettiin, että kutsunnoissa hakemukseni tullaan aluksi hylkäämään, jonka jälkeen saan muutoskaavakkeen, jolla anon palveluskelpoisuuteni nostoa C:stä A-luokkaan. Anomuksen läpimenolle ei pitäisi olla esteitä, koska täytän kaikki siihen vaadittavat kriteerit. Tähän mennessä epäselvyyttä on aiheuttanut ilmiö naisdiabeetikko, jollaisesta ei Puolustusvoimissa ole ennakkotapausta. Katsotaan, josko pian olisi...

Naisten kutsuntojen jälkeen tulen saamaan kutsun diabeetikkojen valintatilaisuuteen 25.4. Hämeenlinnaan, jossa on vuorossa lisähaastatteluja ja varmaankin diabetespainotteista tiedoksiantoa. Lisäksi palveluskelpoisuusanomukset lyödään lukkoon.

Joka tapauksessa: näkyy muuten kutsunnoissa...!

Ps. Informoiva puhelinsoitto tuli Kanta-Hämeestä siitä syystä, että he hoitavat diabeetikkojen asioita. Varsinais-Suomi hoitaa vain peruskaurat.

Kohti Hämeenlinnaa!

Otin kuluvan viikon maanantaina yhteyttä Maavoimien ylilääkäriin, johon olen ollut aiemminkin yhteyksissä. Utelin, mahtaako helmikuun lopulla postittamani esitietolomake olla kenties saapunut määränpäähänsä ja mitä seuraavaksi tapahtuu. Vastaus tuli nopeasti: ei, lomaketta ei ole näkynyt, eli se on Helsingin päässä joko hukattu tai se ei ole sinne edes saapunut.

No, lyhyen sähköpostikirjeenvaihdon myötä sain ohjeet lähettää aluetoimiston palauttaman vapaaehtoishakemukseni kokonaisuudessaan itse ylilääkärille Mikkeliin, jonka lisäksi poikkeuksellisesti sain ilmoittaa esitietolomakkeeseen kirjaamani diabeetikolta vaadittavat tiedot sähköpostin kautta. Ylilääkäri lupasi itse henkilökohtaisesti jatkaa asian eteenpäin viemistä, koska tuli siihen tulokseen ettei vajaatietoinen aluetoimisto tai Helsingin herrat siihen luultavasti kykenisi. (Hmmm.)

Muut vapaaehtoiset naiset ovat saaneet kutsuntakirjeensä ilmeisesti viime viikolla, mutta itselläni on seuraavaksi vuorossa lähinnä odottelua. Ylilääkäri selvittää, voidaanko minut kutsua diabeetikkojen valintatilaisuuteen, joka pidetään 24.5. Hämeenlinnassa vai tunkeeko jostain putkasta jälleen uusi vitkuttelun aihe.

Joka tapauksessa ylilääkäri itse suhtautuu tapaukseeni positiivisesti ja kannustavasti, mikä on vain plussaa - yay!

Asepalvelushakemus.

Äskeinen kuoressa. (Musta möhkäle on verensokerimittari.)

Elikkäs seuraavaksi odottelemaan.

Rakas aluetoimisto - mitä hittoa TE sähläätte?

Arvostan turhaa byrokratiaa, eli en.

Eilen sain postia Varsinais-Suomen aluetoimistolta. Paksu kirje, ihmettelin, ja kummeksuin siihen päälle vielä kirjeen tarkoitusta ja ajankohtaa. Kirjeen koon merkitys selvisi sen avattuani, sillä suurella vaivalla täyttämäni ja tarkistamani naisten vapaaehtoisen asepalveluksen hakemukseni oli lähetetty takaisin sitä edes vilkaisematta. Raivostuttavaa. No, mukaan oli liitetty myös jonkinlainen selvitys, jossa pääargumentiksi nousi naissukupuoli:

"Emme voi kutsua sinua naisten valintatilaisuuteen terveydentilasi vuoksi... Mainitsemiisi joukko-osastoihin ei voida hyväksyä palvelukseen naista, jonka palveluskelpoisuusluokka on C diabeteksen vuoksi... Suomen Puolustusvoimilla ei ole kokemusta naisdiabeetikoista..."

Öhöm.

Ensinnäkin totean, että tässähän ei ole nyt päätä eikä häntää. Olen nimittäin aikaisemmin saanut ohjeistuksen, jossa minua diabeetikkonaisena neuvottiin aluksi hakeutumaan naisten vapaaehtoisen asepalvelukseen ja vasta sen jälkeen kääntämään ja vääntämään diabeettisista asioista. Se, että hakemukseni palautettiin, sotii aika paljon ohjeistustani vastaan.

Lisättäköön kuitenkin, että sain palautetun hakemukseni mukana myös jonkinlaisen varsin suppean esitietolomakkeen, jossa kysytään vain välttämättömimmät henkilötiedot - mutta lisäksi insuliineista ja niiden annostuksista, jes! Esitietolomake pyydetään täyttämään, "mikäli sinulla on halukkuus astua ohjeluonnoksen mukaiseen palvelukseen" ...johon tässä ollaan muuten koko ajan pyrkimässä. -_____-

Esitietolomakkeeseen vaaditaan omien täyttelyjen lisäksi myös hoitavan lääkärin lausunto ja allekirjoitus. Esitietolomake tulee lähettää pääkaupunkiin viimeistään helmikuun loppuun mennessä - onni onnettomuudessa, että eiliselle oli varattuna diabeteslääkärin vastaanotto Turussa. Paperi täyteltiin ja Varsinais-Suomen aluetoimistoa ihmeteltiin suureen ääneen. Lopuksi laitoin lomakkeen postiin.

Tällä hetkellä kummeksun Puolustusvoimien sisäisen linjan sekavuutta. Jos Puolustusvoimien oma ylilääkäri on neuvonut miten toimitaan, miksi aluetoimiston kapteeni ei toimi niin, vaan lähettää hakemuksen takaisin bumerangina? Ehkä asian pystyy ymmärtämään, koska "Suomen Puolustusvoimilla ei ole kokemusta naisdiabeetikoista". Onneksi Varsinais-Suomessa ei koskaan olla asenteellisia tai muuta vastaavaa.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että koska esitietolomakkeeni on kaikin puolin täysin puoltava, eivät kapteenit tai muut epäilevät henkilöt voi sen puolesta enää valittaa, koska lomake lähti eilen Helsinkiin. Jollei mitään vakavaa ilmaannu, tulen mitä suurimmalla todennäköisyydellä astumaan palvelukseen käymättä kutsunnoissa pelkän Hämeenlinnassa tapahtuvan haastattelun perusteella.

Jee.